Kesän myötä maalaismaisemassa voi bongata lehmiä laitumella, miten ne ovat näkyneet ajassa Forssan maisemassa? Asiakirjalähteiden mukaan kotieläimistä on merkintöjä ainakin 1500-luvulta. Lounais-Hämeen taloissa oli silloin tyypillisesti yksi tai kaksi härkää, pari lehmää, muutama hieho ja vasikka sekä pari lammasta ja kuttua.
![]()
Eläimiä ei ollut lukumäärällisesti monta, sillä talviravintoa ei voitu hankkia suurille määrille eläimiä ja oli hyvä, jos karja saatiin talven yli säilymään hengissä. Ennen heinää niitettiin väärävartisella viikatteella ja vielä 1880-luvulla paikoittain käytiin niityillä heinässä, vaikka 1800-luvulla oli aloitettu jo peltoviljely.
Peltoviljelyn kylvöheinä oli rehevää ja vaati, että se nostettiin hangoilla seipäisiin kuivumaan. Heinämäärien kasvaessa sen kuljettamista ja säilyttämistä tehostettiin. Tekniikan kehitys mahdollisti suurien navettojen olemassaolon.
Forssan nykyisen Kartanokeskuksen paikalla sijaitsi ennen Uusikartano, suuri ja komea navetta talleineen ja asuinrakennuksineen. Forssan kartano oli Axel Wilhelm Wahrenin Forssa-Yhtiön yhteyteen perustama maatila.
Kartanon tilanhoitajina ovat toimineet: 1867–1882 Norring, 1882–1888 Skeppstedt, 1888–1922 Carstedt, 1922–1925 Toivonen, 1925–1951 Mäkinen ja vuodesta 1951 lähtien maataloustoiminnan päättymiseen asti agronomi Tuure Tammi. Viljelysmaita kartanolla on laajimmillaan ollut 1930-luvun lopulla 310 hehtaaria ja navetassa oli tällöin 141 lypsävää lehmää.
Forssan kartanon toiminta loppui vuonna 1975, jolloin tilan talousrakennukset hävitettiin ja kalusto huutokaupattiin. Jäljellä olleet viljelysmaat vuokrattiin.
Lauantaista 28.6. lähtien voit Forssan torilla bongata lehmän. Torin ja Ankkalammin puiston alueelta voi löytää kuusi lehmäaiheista kuvaa, joista voi lukea enemmän Uudenkartanon maatilasta. Forssan museon filminurkassa (2krs.) voi myös katsella vanhoja kotiseutufilmejä ja bongata lehmiä Forssan maisemassa.
Kuva: Forssan museon kuva-arkisto
Teksti: Minna Lehtola
