Miksi Forssan tekstiilimuseo ei ole auki yleisölle?

Vaikka kulttuurimatkailu on voimistuva elinkeino, ja Forssa ruuhka-Suomen keskipisteessä, on tekstiilimuseo - yksi kaupungin matkailun vetonauloista - ollut jo vuosia suljettuna. Syynä on tilaongelma. Kun Forssan museo uudistettiin vuonna 2013, Tekstiilimuseo Tyykin näyttelytila otettiin väistötilaksi, jonne vanhan perusnäyttelyn esineet siirrettiin. Vielä tänäkin päivänä Tyyki on puolillaan esineitä ja säilytyshyllyjä, ja lopputila on otettu museon kokoelmatyön käyttöön. Ongelma on myös tilan kunnossa. Tekstiilimuseon eli v. 1873 rakennetun Valimon katosta putoilee ötököitä, elukoiden jätöksiä ja muuta roskaa. Tila on vetoisa energiasyöppö, ja siellä on valimonaikainen kaasuvalaistus. Surisevassa viheriäisessä kaasuvalossa Forssan värikylläinen tekstiiliperintö näyttää kelmeältä. Kokoelman säilytystilat puolestaan ovat Kehräämöllä sähköpässin vanhassa tallissa. Laastia ropisevan katon alla on näytteet Forssassa valmistetuista kankaista 1800-luvulta 2000-luvulle.

Finlayson luovutti kokoelman museon hoitoon 1980-ja -90-luvuilla. Tekstiilimuseo Tyyki avattiin 1997. Kuoseja on miljoonia, ja niihin kohdistuu nykyään suuri kiinnostus mm. sen ansiosta, että Finlayson Oy on ottanut historian yhdeksi bränditekijäkseen. Me museolla harmittelemme sitä, että Forssa ei pysty hyödyntämään yleistä retrotrendiä, historiamatkailijavirtaa eikä Finlaysonin julkisuusarvoa siksi, että tekstiilikokoelmamme lojuu hämärässä varastossa, jonne ei kehtaa päästää ihmisiä, ja siksi, että kokoelman esittelyyn tarkoitettu tila vaatisi kunnostusta. 

Me museolla haluaisimme järjestää asiat niin, että tekstiilikokoelma ja tilat sen esittelylle olisivat kustannustehokkaasti saman katon alla. Ja että tuon katon alla olisi sopivat ja riittävät lämpö-valo-olosuhteet säilytykselle, työskentelylle ja aineistojen esittelylle. Ja että kokoelman parissa tapahtuva työskentely olisi uutta luovaa ja paikkakunnan imagoa ja vetovoimaa vahvistavaa. Ja että se tapahtuisi yhteistyössä eri tahojen kesken. Tämän toteuttaminen on vain järjestelykysymys: kaikki ainekset ovat olemassa. Tilan tarve ei lisäänny, mutta sen laatu pitäisi olla parempaa. Haluamme, että kaupunkilaisten yhteisestä kulttuuriperinnöstä ja historiallisesta kiinteistöomaisuudesta pidetään huoli.

Lasten työpaja tekstiilimuseossa v. 2011.

Tekstiilimuseon perinpohjainen uudistaminen ei ole sen suurempi urakka kuin Forssan museon uudistus muutama vuosi sitten. Uudistaminen maksoi kaupungille 370 000 euroa, ja varovaisesti arvioiden se on tuonut kaupunkiin 500 000-600 000 matkailijaeuroa (kts. tutkimus museoiden taloudelllisesta vaikuttavuudesta). Museoiden taloudellinen hyöty kohdistuu paikkakunnan ravintoloihin, kahviloihin, majoitusliikkeisiin ja muihin yrityksiin. Museoidensa kautta kunta tukee yrittäjyyttä ja kunnan elinvoimaa. Uudistus on myös tuonut kosolti hyvää mainetta, kiitos Vuoden museo 2014 -palkinnon. 

Tekstiilikokoelman ylläpito on maksanut Forssan kaupungille 20 vuoden aikana jo satojatuhansia euroja. Tämä on ollut investointi tulevaisuuteen. Nyt elämme sitä tulevaisuutta, jossa kaikki keinot seudun elinvoiman lisäämiseksi on otettava käyttöön. Forssan tekstiiliarkisto on paremmassa järjestyksessä kuin esim. Tampereen museoiden Finlayson-kokoelma - kuitenkin Tampere on se paikka, jonne Finlayson vie vieraansa, koska se on edustavampi ympäristö. Vaikka Forssa on suomalaisen painokankaan synnyinpaikka, ja paikka, jossa sijaitsi Finlaysoninkin ateljee ja kangaspaino silloin kun työ vielä tehtiin Suomessa. Onko Forssalla varaa olla hyödyntämättä tällaista kulttuurivarantoa?

Kutsumme nyt teitä lukijat, kuntalaiset, päättäjät, osallistumaan Forssan tekstiilimuseon tulevaisuutta koskevaan kyselyyn. 

Voit tutustua arkistomme nykytilaan Tyykistä tulevaisuuteen–kierroksilla 9.-13.10. klo 13. Kierroksille mahtuu vain muutama osallistuja kerrallaan, joten ilmoittautuminen on pakollinen.